On vanha kansanparannuskeino. Kuppaus perustuu klassiseen humoraaliopin mukaiseen käsitykseen neljästä ihmisessä olevasta perusnesteestä: verstä, limasta, mustasta ja keltaisesta sapesta.
Nämä nesteet saattavat joutua epätasapainoon, jolloin kehossa ilmenee sairauksia ja vaivoja. Kuppauksessa hoidettavasta poistetaan laskimoverta käyttämällä välineenä kuppaussarvia tai imukuppeja, jotka imeytetään ihoon vetämään verta alipaineen avulla.
Kuppausta on perinteisesti käytetty "pahan" ja "sairaan" veren poistamiseen elimistöstä. Kuppaus saattaa myös suoraan helpottaa sairauden aiheuttamaa kipua vähentämällä kudoksen sisäistä painetta. Kuppauksen historiallisena esiasteena voidaan pitää imemistä. Jos iho vaurioituu tai haavoittuu, vauriokohdassa olevaa likaa tai myrkkyä voidaan pyrkiä poistamaan imemällä ja nuolemalla. Ihmisten ohella myös muilla eläimillä on tapana nuolla ja imeä haavojaan.
Kuppausta tai sitä läheisesti muistuttavia hoitokeinoja on ollut käytössä varsin monilla kansoilla. Muun muassa antiikin Kreikassa ja Roomasaa kuppausta käytettiin korjaamaan elimistön häiriintynyttä nestetasapainoa.
